Tunnista aivohalvauksen oireet

Vuosittain noin 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön (AVH).

Aivohalvaus on yhteisnimitys, jolla kutsutaan aivoinfarktin tai aivoverenvuodosta johtuvaa alkavaa aivojen vauriota. Kun verenkierto heikkenee tai jopa lakkaa aivojen jossain osassa veritulpan tai verenvuodon takia, se ilmenee kehon toimintojen äkillisenä muutoksena, esimerkiksi puhekyvyn heikkenemisenä tai toispuolisena halvauksena. Aivoinfarkti on sama kun stroke.

Aivoinfarktin aiheuttaa noin 85 % ja aivoverenvuoto 15 % aivohalvauksista. TT-kuvaus on ensisijainen tapa selvittää, onko kyseessä aivoveritulppa vai aivoverenvuoto, sillä niiden oireet ovat samanlaisia.

Aivohalvaus on yhteisnimitys aivoinfarktista tai aivoverenvuodosta johtuvalle alkavalle aivojen vauriolle.

 

Aivoinfarktiin sairastuu vuosittain noin 18 000 ja aivoverenvuodon noin 1 800 suomalaista. Tämä  vastaa noin 55:tä henkilöä päivässä. Aivohalvaus on kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa. Suunnilleen puolet aivohalvauksesta selviytyneistä kokee fyysisiä tai psyykkisiä oireita. Mitä nopeammin potilas hakeutuu hoitoon oireiden alettua, sitä suuremmalla todennäköisyydellä potilas selviää aivohalvauksesta ilman pysyviä vaivoja.

Yleisin aivoinfarktin tai aivoverenvuodin aiheuttaja on kohonnut verenpaine, tupakointi tai diabetes, mutta myös monet muut tekijät nostavat aivohalvauksen saamisen riskiä.

Aivohalvaukselle altistavia riskitekijöitä

  • Kohonnut verenpaine
  • Tupakointi
  • Diabetes
  • Sydämen eteisvärinä
  • Korkea kolesteroli
  • Alkoholin liikakäyttö
  • Vähäinen liikunta
  • Epäterveelliset ruokailutottumukset
  • Perinnölliset tekijät
  • Ylipaino

Jokainen voi elämäntapamuutosten avulla tehdä paljonkin vähentääkseen aivoverenvuodon tai -veritulpan riskiä, jos kuuluu riskiryhmään edellä mainitun perusteella.

Oireet

Tyypillisimmät aivohalvaukseen yhdistetyt oireet:

  • Toispuoleinen halvaus kasvoissa, käsivarsissa tai jaloissa – tai kaikissa näissä.
  • Puhevaikeudet eli vaikeus löytää sanoja tai lausua ne.
  • Yhtäkkinen näkökentän puolittainen katoaminen.
  • Muiden oireiden, kuten koordinaatiovaikeuksien, yhteydessä ilmenevä äkillinen huimaus.

Oireet ovat usein äkillisesti ilmeneviä ongelmia kehon jommallakummalla puolella. Tällaisia voivat olla esimerkiksi toispuolinen kasvohalvaus tai toisen jalan tai käden heikentynyt kontrolli.

 

Tarkista oireet

Jos henkilöllä esiintyy äkillisesti edellä mainittuja oireita, voit tutkia häntä pyytämällä kolmea asiaa:

Muista nämä aivohalvauksen oireiden tunnistamiseksi

Nosta kädet: Pyydä henkilöä ojentamaan käsivartensa ylös kohti kattoa. Roikkuuko toinen käsivarsi?
Puhu: Pyydä henkilöä puhumaan. Onko puhe epäselvää?
Hymyile: Pyydä henkilöä hymyilemään. Roikkuuko kasvojen toinen puoli?

Sairastunut ei itse välttämättä edes tunnista oireitaan.

Jos havaitset merkkejä aivohalvauksesta, soita välittömästi hätänumeroon 112.

Aivohalvauksen tapauksessa tarvitaan kiireellistä hoitoa. Akuutti sairaalahoito on aloitettava 4½ tunnin kuluessa oireiden ilmenemisestä. Mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, sitä parempi. Siksi on toimittava viipymättä ja soitettava hätänumeroon 112, jos aivohalvauksen oireita ilmenee.

Ensiapukurssi

Lopuksi haluamme vielä muistuttaa ensiapukursseista joita järjestetään ympäri maata. Osallistu kurssiin, päivitä tietosi ja olet valmis auttamaan tai jopa pelastamaan ihmishengen, esimerkiksi aivoinfarktin sattuessa.

 

Katso myös

Katso muistilista sydänpysähdystilanteeseen

Eloonjäämisketju – sydänpysähdyksestä nopeaan ensiapuun

Näin hätäkeskus 112 auttaa soittajaa

 

Muut ostivat myös

Inspiroidu uutiskirjeestämme! 

Lähetämme sähköpostiisi päivityksiä uutuuksista, tarjouksista ja kampanjoista.

Rekisteröitymällä hyväksyt tietosuojakäytäntömme.
Voit milloin vain peruuttaa uutiskirjeen tilauksen.