Etusivu / Artikkelit / Miten defibrillaattori toimii
Miten defibrillaattori toimii, ja osaavatko kaikki käyttää sitä? Tässä artikkelissa kerromme, mitä defibrillaattorilla tehdään ja miten se toimii.
Defibrillaattoria kutsutaan myös sydäniskuriksi tai AED-laitteeksi (automated external defibrillator, automaattinen ulkoinen defibrillaattori). Kaikkia defibrillaattoreita yhdistää se, että ne ovat liikuteltavia paristo- tai akkukäyttöisiä laitteita, joilla voi analysoida sydämen rytmiä ja antaa tarvittaessa sähköimpulssin (defibrillaatioisku), joka käynnistää sydämen sykkeen uudelleen. Defibrillaattorin mukana kuuluu aina olla elektrodit, jotka asetetaan rintakehälle.
Kun sydänpysähdys tapahtuu, sydämessä on alkuvaiheessa usein ”sähköinen kaaos”, jolloin sydämen osat eivät toimi kunnolla yhdessä eikä sydän pysty pumppaamaan verta elimistöön. Defibrillaattori ei pysty arvioimaan, onko potilaalla sydänpysähdys, mutta laite analysoi sydämen rytmiä elektrodien avulla ja ilmoittaa sen perusteella, tarvitaanko iskua.
Markkinoilla on tarjolla eri valmistajien defibrillaattoreita, jotka näyttävät erilaisilta ja joiden käyttäjäystävällisyys vaihtelee. Yhteistä niille on kuitenkin se, että ne analysoivat sydänpysähdyksen saaneen henkilön sydämen rytmiä ja suosittelevat tarvittaessa antamaan potilaalle sydämen rytmiä korjaavan iskun, mikäli iskettävä rytmi löytyy.
Defibrillaattorimallista riippuen, aloitetaan yleensä avaamalla defibrillaattorin kansi tai painamalla käynnistyspainiketta, jolloin defibrillaattori käynnistyy.
Tämän jälkeen laite ohjeistaa asentamaan elektrodit potilaan rintakehälle. On tärkeää, että elektrodit sijoitetaan oikeisiin kohtiin rintakehälle ja suoraan kuivalle, paljaalle iholle. Useimmissa defibrillaattoreissa on mukana ihokarvojen poistoon tarkoitettu höylä, jolla ensiavun antaja voi poistaa karvat ihoalueilta, joille elektrodit kiinnitetään. Poista karvat vain niiltä alueilta, jotka ovat välttämättömiä elektrodien ihokontaktin kannalta, jotta et tuhlaa kallisarvoista aikaa. Poista myös korut, laastarit ja muut mahdolliset esineet, jotka voivat joutua kosketuksiin elektrodien kanssa niiden kiinnityskohdissa. Tällaiset esineet voivat aiheuttaa elvytettävälle henkilölle palovammoja.
Elektrodien ulkonäkö vaihtelee valmistajasta riippuen, mutta ne sijoitetaan samoihin kohtiin elektrodimallista riippumatta.
Kun defibrillaattori käynnistetään, se ohjaa käyttäjää koko elvytysprosessin ajan. Ohjeiden yksityiskohtaisuus riippuu mallista. Jotkin defibrillaattorit opastavat jokaisen vaiheen läpi äänimerkkien, animaatioiden, kuvien ja tekstin avulla, mutta toisten laitteiden ohjeet ovat rajallisempia.
Jos iskua suositellaan, defibrillaattori ilmoittaa, että käyttäjän tulee painaa vilkkuvaa defibrillaatiopainiketta. Ellei iskua voida antaa, defibrillaattori ilmoittaa, että painelu-puhalluselvytys on aloitettava.
Iskua ei voi antaa, ellei defibrillaattori suosittele sitä. Tämä tarkoittaa, että et voi tehdä mitään väärin käyttäessäsi sydäniskuria.
Defibrillaattorin antama isku on ratkaiseva sydänpysähdyksen yhteydessä – mutta ei ainoa vaikuttava asia. Painelu-puhalluselvytys on erittäin tärkeä osa ensiapua, ja mitä aiemmin ja laadukkaammin elvytys annetaan, sitä suurempi on uhrin selviytymismahdollisuus.
Defibrillaattorissa on sisäänrakennettu elvytyspalautejärjestelmä, joka auttaa elvyttäjää suorittamaan mahdollisimman hyvää paineluelvytystä. Elektrodissa oleva anturi mittaa painallussyvyyttä ja painelunopeutta heti, kun paineluelvytys aloitetaan.
Defibrillaattori ohjaa elvyttäjää antamalla palautetta, esim. ”paina voimakkaammin” tai ”hyvin paineltu”, ja samalla metronomi (tahtimittari) auttaa säilyttämään oikean painelutahdin. Euroopan elvytysneuvosto (ERC) suosittelee defibrillaattorien elvytyspalautejärjestelmiä.
Usein uskotaan, että defibrillaattorin käyttö pitäisi osata ennakkoon. Tämä ei pidä paikkaansa. Kaikki osaavat käyttää defibrillaattoria! Jos kykenee antamaan ensiapua, pystyy myös käyttämään defibrillaattoria turvallisesti ja tehokkaasti ilman edeltävää koulutusta tai harjoittelua. Sydänturvan defibrillaattorit ovat tarkoitettu maallikkokäyttöön.
Tärkeintä on kuitenkin aina soittaa hätänumeroon 112, kun kohtaa tajuttoman ihmisen, joka ei hengitä säännöllisesti. Hätänumerossa vastaa ammattilainen, ja kertoo ja neuvoo mitä pitää tehdä.
Suomen markkinoilla on useita erilaisia defibrillaattoreita, ja suurin ero eri mallien välillä on se, millaista ohjeistusta ja palautetta laite antaa elvytyksen aikana.
Suosittelemme osallistumaan ensiapukurssiin. Ensiapukurssilla opit antamaan ensiapua sydämenpysähdyksen sattuessa, esim. antamaan painelu-puhalluselvytystä ja käyttämään defibrillaattoria.
Kaikkein tärkeintä: riippumatta siitä, oletko käynyt ensiapukurssin vai et, et voi tehdä mitään väärin, kun kyse on sydänpysähdyspotilaan auttamisesta.
Onko teidän yrityksessä, urheiluseurassa tai taloyhtiössä jo defibrillaattori eli sydäniskuri? Autamme mielellämme parantamaan teidänkin sydänturvaa, olkaa yhteydessä niin kerromme lisää. Puhelinnumero 020 732 4350 tai s-posti info@sydänturva.fi.
Sydämenpysähdyksen saaneella saattaa olla märkä rintakehä esimerkiksi siksi, että hänet on pelastettu vedestä tai hän on ollut kylmänhikinen ennen sydämenpysähdystä. Kuivaa iho ennen kuin kiinnität elektrodit iholle.
Joillekin ihmisille on asennettu sydämentahdistin, eli pacemaker. Tahdistin on yleensä heti ihon alla, ja näkyy rintakehän ihon läpi.
Defibrillaattoria voi käyttää myös henkilöillä, joilla on tahdistin. Älä kuitenkaan sijoita elektrodeja tahdistimen päälle vaan hieman sen viereen.
Useimmissa defibrillaattoreissa on mukana kertakäyttöinen höylä ihokarvojen poistoon. Ajele ihokarvat alueilta, joille elektrodit kiinnitetään.
Ajele vain karvat, jotka ovat välttämätöntä poistaa elektrodien ihokontaktin kannalta – muuten hukkaat kallista aikaa.
Poista myös korut, laastarit ja muut mahdolliset esineet, jotka voivat joutua kosketuksiin elektrodien kanssa niiden kiinnityskohdissa. Tällaiset esineet voivat aiheuttaa elvytettävälle henkilölle palovammoja.
Lähetämme sähköpostiisi päivityksiä uutuuksista, tarjouksista ja kampanjoista.