Etusivu / Artikkelit / Viisi kiinnostavaa sydänfaktaa, joita et tiennyt
Ennen kuin siirrymme mainittuihin viiteen kiinnostavaan sydänfaktaan, kertaamme selvyyden vuoksi lyhyesti sydämen toiminnot. Sydän on suunnilleen oman nyrkkisi kokoinen elin, joka koostuu lihaskudoksesta ja sijaitsee hieman rinnan keskikohdasta vasemmalle. Sydän toimii voimakkaan pumpun tavoin: se huolehtii kehon elinten verensaannista ja siitä, että koko keho saa happea.
Sydämen tärkein tehtävä on varmistaa, että veri kiertää kehossa, jotta happea saadaan toimitettua ja hiilidioksidia sekä muita kuona-aineet poistettua.
Anatomisesti sydän jakautuu oikeaan ja vasempaan puoleen, joista kummassakin on eteinen ja kammio. Sydämen oikea puoli kerää hapetonta verta ja pumppaa sen eteenpäin keuhkoihin, missä se hapettuu, kun taas vasen puoli kerää ja pumppaa runsaasti happea sisältävää verta kehoon. Sydämessä on neljä läppää, joiden tarkoituksena on varmistaa, että veri pääsee virtaamaan vain yhteen suuntaan.
Edellisessä selostettiin sydämen ja verenkierron toiminta lyhyesti. Muistat varmasti yllä kerrotun koulun biologiantunneilta, mutta tässä tulee sydämestä viisi faktaa, joita et välttämättä aiemmin ole kuullut:
Sydämesi tarvitsee toimiakseen sähköisiä ärsykkeitä. Sydän ei voi pumpata verta, ellei se saa ärsykkeitä. Sinussolmuke laukaisee jokaisen sydämenlyönnin. Sinussolmukkeen tehtävänä on lähettää sähkösignaaleja, eli impulsseja, jotka saavat aikaan sydämenlyönnin. Sinussolmuketta voidaan siis pitää sydämen omana tahdistimena.
Naisen sydän lyö keskimäärin hieman nopeammin kuin miehen. Se johtuu siitä, että miehen sydän on yleensä hieman suurempi kuin naisen sydän ja pystyy siten pumppaamaan suuremman määrän verta kehoon. Siksi sen ei tarvitse lyödä niin montaa kertaa minuutissa. Naisen sydän lyö keskimäärin 70–90 kertaa minuutissa, kun taas miehen sydän lyö vain 60–80 kertaa minuutissa. Tietysti lyöntien määrä riippuu myös iästä ja henkilön fyysisestä aktiivisuudesta.
Sitä on romantisoitu lauluissa ja saduissa – onneton rakkaus, joka päättyy särkyneeseen sydämeen. Mutta ilmiö on todellisuudessa olemassa myös lääketieteessä. Sitä kutsutaan “särkyneen sydämen oireyhtymäksi” tai Takotsuboksi, joka on virallinen lääketieteellinen termi. Olet saattanut kuulla siitä surun yhteydessä. Usein kerrotaan tarinoita, joissa puolison kuoleman jälkeen jäljelle jäänyt kumppani kuolee suhteellisen lyhyen ajan kuluttua. Laukaiseva tekijä ilmiölle voi olla psyykkisen tai fyysisen rasituksen seurauksena, joka johtuu onnettomuudesta, kuolemasta, sairaudesta tai fyysisesti vaativasta työstä.
Tutkimuksen mukaan kunnon nauru vahvistaa sydäntäsi, vähentää stressiä ja parantaa elimistön immuunipuolustusta. Tutkimusten mukaan nauraminen vähentää myös verisuonten inflammaatiota eli tulehdustilaa. Kun tulehdus vähenee, samalla pienenee riski kuona-aineiden kertymisestä verisuonten seinämiin. Nauraminen parantaa verenkiertoa, kun verisuonten sisäpinta laajenee. Nauraminen vapauttaa myös endorfiineja, jotka luovat hyvänolontunteen koko kehoon ja vähentävät stressihormoni kortisolin erittymistä.
Sydän lyö keskimääräisen eliniän aikana yli kolme miljardia kertaa. Toinen kiinnostava seikka on se, että aikuisen ihmisen sydän pumppaa noin viisi litraa verta minuutissa eli noin 7 000 – 8 000 litraa verta vuorokaudessa. Veri kiertää koko verenkierron läpi vain 20 sekunnissa. Jos puristat tennispalloa oikein kovasti kädessäsi, saat käsityksen siitä, miten paljon voimaa ja energiaa sydän käyttää veren pumppaamiseen ympäri kehoa. Jopa lepotilassa sydämen lihakset työskentelevät kaksi kertaa niin kovasti kuin täyttä vauhtia juoksevan ihmisen jalkalihakset.
Sydän on upea elin, joka ansaitsee terveellisen elämäntavan kaiken sen työn vuoksi, mitä se tekee keholle. Proaktiivinen lähestymistapa sydämesi terveyteen on siksi ehdottomasti suositeltavaa, jotta vältät tarpeettoman stressin ja riskin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.
Katso myös
Katso muistilista sydänpysähdystilanteeseen
Lähetämme sähköpostiisi päivityksiä uutuuksista, tarjouksista ja kampanjoista.