Viisi kiinnostavaa sydänfaktaa, joita et tiennyt

Sydän ja verenkierto – lyhyesti

Ennen kuin siirrymme mainittuihin viiteen hauskaan faktaan, kertaamme selvyyden vuoksi lyhyesti sydämen toiminnot. Sydän on suunnilleen oman nyrkkisi kokoinen elin, joka koostuu lihaskudoksesta ja sijaitsee hieman rinnan keskikohdasta vasemmalle. Sydän toimii voimakkaan pumpun tavoin: se huolehtii kaikkien kehon elinten verensaannista ja siitä, että koko keho saa happea.

Sydämen ensisijainen tehtävä on siis varmistaa, että veri kiertää koko kehossa, jotta se saa happea ja jotta hiilidioksidi ja muut kuona-aineet poistuvat kehosta.

Anatomisesti sydän jakautuu oikeaan ja vasempaan puoleen, joista kummassakin on eteinen ja kammio. Sydämen oikea puoli kerää vähähappista verta ja pumppaa sen eteenpäin keuhkoihin, missä se hapettuu, kun taas vasen puoli kerää ja pumppaa runsaasti happea sisältävää verta muuhun kehoon. Sydämessä on neljä läppää, joiden tarkoituksena on varmistaa, että veri pääsee virtaamaan vain yhteen suuntaan.

Viisi kiinnostavaa sydänfaktaa

Edellisessä selostettiin sydämen ja verenkierron toiminta lyhyesti. Muistat varmasti yllä kerrotun koulun biologiantunneilta, mutta tässä tulee sydämestä viisi faktaa, joita et ole aiemmin kuullut:

1. Sydämessä on luonnollinen tahdistin

Sydämesi tarvitsee toimiakseen sähköisiä ärsykkeitä. Sydän ei voi pumpata verta, ellei se saa ärsykkeitä. Sinussolmuke laukaisee jokaisen sydämenlyönnin. Sinussolmukkeen tehtävänä on lähettää sähkösignaaleja, eli impulsseja, jotka saavat aikaan sydämenlyönnin. Sinussolmuketta voidaan siis pitää sydämen omana tahdistimena.

2. Naisen sydän lyö hieman nopeammin kuin miehen

Naisen sydän lyö keskimäärin hieman nopeammin kuin miehen. Se johtuu siitä, että miehen sydän on yleensä hieman suurempi kuin naisen ja pystyy siten pumppaamaan suuremman määrän verta kehoon. Siksi sen ei tarvitse lyödä niin montaa kertaa minuutissa. Naisen sydän lyö keskimäärin 70–90 kertaa minuutissa, kun taas miehen sydän lyö vain 60–80 kertaa minuutissa. Tietysti lyöntien määrä riippuu myös iästä ja henkilön fyysisestä aktiivisuudesta.

3. Ihminen voi kuolla särkyneen sydämen vuoksi

Laulut ja sadut ovat tehneet sydämen särkymiseen päättyvästä onnettomasta rakkaudesta romanttisen asian. Ilmiö kuitenkin tunnetaan myös lääketieteessä. Sitä kutsutaan särkyneen sydämen oireyhtymäksi tai takotsuboksi, joka on ilmiön lääketieteellinen nimitys. Olet saattanut kuulla mainittavan siitä surusta yhteydessä. Usein se yhdistetään tapauksiin, joissa leski menehtyy pian puolisonsa kuoleman jälkeen. Joka vuosi useita suomalaisia kuolee särkyneen sydämen oireyhtymään. Sen aiheuttajana voi olla onnettomuuden, kuolemantapauksen, sairauden tai fyysisesti kuormittavan työn aiheuttama psyykkinen tai fyysinen kuormitus.

4. Nauraminen tekee hyvää sydämelle

Tutkimuksen mukaan kunnot naurut vahvistavat sydäntäsi, vähentävät stressiä ja parantavat elimistön immuunipuolustusta. Tutkimusten mukaan nauraminen vähentää myös verisuonten inflammaatiota eli tulehdustilaa. Kun inflammaatio vähenee, samalla pienenee riski kuona-aineiden kertymisestä verisuonten seinämiin. Nauraminen parantaa verenkiertoa, kun verisuonten sisäpinta laajenee. Nauraminen vapauttaa myös endorfiineja, jotka luovat hyvänolontunteen koko kehoon ja vähentävät stressihormoni kortisolin erittymistä.

5. Sydän lyö 100 000 kertaa vuorokaudessa

Sydän lyö keskimääräisen eliniän aikana yli kolme miljardia kertaa. Toinen kiinnostava seikka on se, että aikuisen ihmisen sydän pumppaa noin viisi litraa verta minuutissa eli noin 7 000 – 8 000 litraa verta vuorokaudessa. Veri kiertää koko verenkierron läpi vain 20 sekunnissa. Jos puristat tennispalloa oikein kovasti kädessäsi, saat käsityksen siitä, miten paljon voimaa ja energiaa sydän käyttää veren pumppaamiseen ympäri kehoa. Jopa lepotilassa sydämen lihakset työskentelevät kaksi kertaa niin kovasti kuin täyttä vauhtia juoksevan ihmisen jalkalihakset.

Pidä sydän terveenä koko elämän ajan

Sydän on mahtava elin, ja terveet elämäntavat auttavat sitä tekemään arvokasta työtään kehossa. Sydämen terveyttä kannattaakin vaalia ennaltaehkäisevästi: vältä tarpeetonta stressiä sekä sydän- ja verisuonitaudeille altistavia riskejä.