ZOLL-defibrillaattori – kuka sen on keksinyt?

ZOLL tunnetaan muotoilustaan, laadustaan ja innovaatioistaan. ZOLL on valmistanut defibrillaattoreita jo 39 vuoden ajan. Tämä tarina kertoo miehestä, joka keksi defibrillaattorin.

Paul Zoll syntyi Bostonissa vuonna 1911. Vuonna 1932 hän suoritti perustutkinnon Harvard Collegessa ja jatkoi sen jälkeen opintoja arvostetussa Harvardin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Myöhemmin hän siirtyi työskentelemään sydänlääkärinä bostonilaisessa Beth Israelin sairaalassa.

Paul Zoll on auttanut miljoonia sydämiä ympäri maailmaa. Zoll ei kehittänyt uudenlaisia hoitomenetelmiä pelkästään sydämenpysähdykseen vaan myös esimerkiksi Adam-Stokesin oireyhtymään, jonka oireena on sydämen sähköjärjestelmän hetkellisistä häiriöistä johtuva lyhytkestoinen tajuttomuuskohtaus. Hänen työnsä on vaikuttanut paljon siihen, miten sydämenpysähdyksiä ja epäsäännöllistä pulssia hoidetaan vielä tänäkin päivänä. Voimmekin kiittää tri Zollia sekä tahdistimesta että nykyaikaisesta defibrillaattorista.

Todellinen pioneeri

Paul Zoll työskenteli toisen maailmansodan aikaan lääkintäupseerina Englannissa. Siellä hän suoritti vaativia leikkauksia yhdessä vanhan Harvardin-aikaisen opiskelutoverinsa tohtori Dwight Harkenin kanssa. Leikkauksissa yritettiin poistaa kuolevien sotilaiden sydämistä kranaatinsirpaleita. Näiden leikkausten aikana Zoll huomasi ensimmäisen kerran, miten reaktiivinen sydän on. Tuohon aikaan yleisenä käytäntönä oli, että sydämenpysähdyksen sattuessa potilaan rinta avattiin, jotta sydäntä voitiin hieroa suoraan. Tuolloinkin nimittäin tiedettiin yleisesti, että sydämen hierominen voi auttaa. Zoll kuitenkin havaitsi Harkenin kanssa tehtyjen leikkausten yhteydessä, että sydän reagoi myös instrumenttien kosketukseen. Koskettaessa sydän teki ylimääräisen lyönnin.

Zoll toi tiedon mukanaan Beth Israelin sairaalaan, jossa hän jatkoi työtään sydänlääkärinä. Vuonna 1949 Zollin vastaanotolle tuli iäkäs nainen, joka sairasti Adam-Stokesin oireyhtymää. Zoll yritti hoitaa hänen sairauttaan kolmen viikon ajan, mutta nainen kuoli hoidosta huolimatta. Juuri tämä potilas teki suuren vaikutuksen Zolliin, ja sanotaan, että juuri tämä tapaus toimi katalysaattorina hänen myöhemmälle tutkimukselleen. Zoll uskoi, että olisi voinut pelastaa naisen, jos hänellä olisi ollut keino stimuloida naisen sydäntä.

Zoll paneutui laboratoriotyöskentelyyn ja hyödynsi kaikkia opiskeluaikana saamiaan tietoja sekä kokemuksiaan sairaalatyöstä ja 2. maailmansodan aikaisista leikkauksista. Siten hän otti ensimmäiset pienet askeleet kohti mullistavia löytöjään. Laboratoriossaan hän tutki keinoja, joilla sydämen rytmiä voisi ohjata ilman suoraa kontaktia sydämeen. Hänen tavoitteensa oli tutkia, olisiko mahdollista ohjata sydämen rytmiä ilman leikkausta. Vuonna 1952 se onnistui! Paul Zoll ja hänen tiiminsä elvyttivät sydänpysähdyksen saaneen miehen rintakehään suunnattujen sähkölatausten avulla. Kyseinen potilas eli vain 20 minuuttia, mutta seuraava potilas sai sähköstimulaatiota 52 kertaa ja eli sen jälkeen 11 kuukautta.

Zoll kohtaa vastustusta

Mullistavista löydöistä huolimatta kaikki eivät uskoneet Zolliin ja hänen visioonsa. The United States Health Service hylkäsi hänen 5000 dollarin apurahahakemuksensa. Rahat olisi käytetty tutkimuksen jatkamiseen seuraavaksi vuodeksi. Kävi ilmi, että päätöksen tehneen komitean jäsenenä oli lääkäri, joka oli aikaisemmin yrittänyt samaa koetta mutta ei ollut saanut sitä onnistumaan. Zoll itse mainitsi tämän tapauksen eräässä artikkelissaan mutta ei maininnut lääkäriä nimeltä.

Zoll kohtasi vastoinkäymisiä muutenkin kuin apurahan hakemisessa. Alalla oli monia, jotka eivät uskoneet tuotteeseen. Zollin kuoleman jälkeen kirjoitetussa New York Timesin artikkelissa sanotaan myös, että hänen vaimonsa olisi kertonut eräälle hänen ystävälleen ja kollegalleen, että Zollin kone oli pelkkä leikkikalu, jolla ei ollut mitään lääketieteellistä arvoa. Tämä ei kuitenkaan lannistanut Zollia, vaan hän jatkoi tutkimustaan. Tarina sähköimpulsseilla tehdystä elvytyksestä levisi nopeasti, ja alkoi kilpailu siitä, kuka onnistuisi ensimmäisenä valmistamaan tahdistinimplantin. Vuonna 1960 Zoll tiimeineen onnistui ensimmäisten joukossa toteuttamaan toimintakelpoisen sisäisen tahdistimen.

Tietoa: Tahdistin toimii erinomaisesti hitaan pulssin yhteydessä, mutta se ei ole ihanteellinen väline sydämille, jotka lyövät liian nopeasti. Ilmiötä kutsutaan kammiovärinäksi eli ventrikulaariseksi fibrillaatioksi. Se on rytmihäiriö, jossa sydän lyö nopeammin kuin 100 iskua minuutissa.

ZOLL-defibrillaattori näkee päivänvalon

Paul Zoll jatkoi tutkimustaan ja onnistui ensimmäisenä kehittämään ulkoisen defibrillaattorin, joka pystyi antamaan sydämelle sähköimpulssin ja palauttamaan luonnollisen rytmin. Jälleen hän kohtasi vastustusta, kun kollegat ja ystävät sanoivat, että on jumalanpilkkaa ja vastoin jumalan tahtoa pitää ihmisiä hengissä tällä tavalla. Tämä keksintö oli kuitenkin nykyisen defibrillaattorien esikuva.

Sydämentahdistimen ja defibrillaattorin menestys ei kuitenkaan saanut Zollia lopettamaan tutkimustyötään. Hän pyrki löytämään helpomman keinon valvoa sydämen rytmiä. Hän ryhtyi yhdessä insinöörin kanssa kehittämään uutta konetta, joka pystyisi valvomaan potilaan sydämen rytmiä ja antamaan hälytyksen epänormaalista rytmistä. Näin potilaita pystyttiin hoitamaan paljon nopeammin, sillä lääkärit pystyivät havaitsemaan komplikaation välittömästi. Tämän koneen pohjalta kehitettiin EKG-monitori, jollaista nykyään käytetään sairaaloissa ja ambulansseissa kaikkialla maailmassa.

Tutkimustyö jatkuu

Vuonna 1980 perustettiin ZOLL Medical, ja yritys jatkaa edelleen defibrillaattorien kehittämistä – ja on maailman johtava defibrillaattorien valmistaja. Paul Zoll kuoli 5. tammikuuta 1999. Hän oli kuollessaan 87-vuotias. Zoll ei koskaan hakenut patenttia yhdellekään keksinnöistään. Joidenkin mielestä hän vain säästi paljon rahaa, kun taas toisten mielestä tällä valinnalla oli tarkoitus lisätä kilpailua, mikä puolestaan lisäsi defibrillaattorien tunnettuutta ja laitteiden yleisyyttä. Tri Paul Zoll oli aidosti sydämen asialla.

Jos haluat tietää lisää Zollista, katso seuraavasta linkistä lyhyt dokumenttivideo.

Katso myös

Opas defibrillaattorin hankintaan

Sydäniskurin hinta

ZOLL AED 3 -defibrillaattoria voi käyttää sekä lapsille että aikuisille